Tekoäly ja sen hyödyntämisen mahdollisuudet kehittyvät paraikaa vauhdilla. Tämä tarjoaa tekoälyn käytön etujoukoissa kulkeville yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kilpailuetuun.

“Tekoäly muuttaa kaikki liiketoiminta-alueet ja laajemminkin normaalin arkemme. Se on ollut käytössä jo pitkään ”konepellin” alla esim. roskapostisuodatuksissa, mutta generatiivisen tekoälyn kehittyminen ja saatavuuden helpottuminen viimeisen reilun kahden vuoden aikana on kiihdyttänyt sen soveltamisalueita räjähdysmäisesti,” toteaa Louhen toimitusjohtaja Mika Paavola ja jatkaa:

“Tekoäly muokkaa jo nyt liiketoimintoja ja työelämän arkista tekemistä radikaalisti. Samalla sen vastuulliseen käyttöön tarvitaan pelisääntöjä ja EU:n tekoälysäädös, AI Act, on luotu tähän tarpeeseen.”

AI Act tukee ja velvoittaa

Digipalveluiden menestymisen perusedellytyksenä on luottamus palveluita kohtaan. Tekoälyn käytön kasvaessa on noussut huoli sen mahdollisista riskeistä ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.

EU:n uusi tekoälysäädös AI Act (Arficial Intelligence Act), virallisemmin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1689 tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä, on historiallinen askel kohti AI:n vastuullista ja tietoturvallista käyttöä.

Tekoälysäädöksen keskeisenä tavoitteena on varmistaa tekoälyn turvallinen ja eettinen käyttö, erityisesti henkilötietosuojan ja datan tietoturvan näkökulmasta.

AI Act tuo yrityksille selkeät ja yhdenmukaiset vaatimukset ja velvoitteet tekoälyratkaisujen kehittämiseen ja hyödyntämiseen, edistämällä samalla kuluttajien luottamuksen kautta tekoälyinnovaatioiden tehokasta toteutusta.

Tekoälysäädös pyrkii myös varmistamaan resurssienkäytön tasa-arvoisuutta keventämällä pk-yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa, jotta AI:n mahdollisuudet olisivat kaikkien saavutettavissa.

AI Act on osa laajempaa toimenpidepakettia, jolla tuetaan luotettavan tekoälyn kehittämistä. Vaikka 1.8. 2024 julkistetun asetuksen täysimääräinen täytäntöönpano alkaa elokuussa 2026, vaikkapa säännökset tekoälyn kiellettyjä käyttötapauksia koskien tulevat voimaan jo aikaisemmin, helmikuusta 2025 alkaen.

“EU:ssa valmistellaan ja on jo annettu useita eri digi- ja datasäädöksiä. Säädösten tavoitteena on luoda digitaalisesta toimintaympäristöstä mahdollisimman toimiva, turvallinen ja oikeudenmukainen.” Valtiovarainministeriö

Kansallisesti tekoälyyn liittyvä sääntely nivoutuu yhteen muun ajankohtaisen EU-sääntelyn, kuten NIS2-direktiivin, kanssa, joka painottaa kriittisen infrastruktuurin tietoturvaa.

AI Act ei estä tekoälyn käyttöä vaan korostaa sitä, että yritysten ja päättäjien tulee ymmärtää minkälaista ja mihin tekoälyä käytetään, ja että valitsemasi ratkaisut toimivat läpinäkyvästi, tietoturvallisesti ja eettisesti oikein, painottaa Paavola.

Yritysten on nyt viimeistään aika tarkistaa käytäntöjään ja tietoturvapolitiikkaansa, ja varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään turvallisesti ja vastuullisesti. Tämä koskee sekä AI:n kehittämistä, että sen käyttöä organisaation sisällä.

Riskiluokitus selkiyttämässä käytön velvoitteita

AI Act jakaa tekoälyn käyttöön liittyvät sovellukset neljään riskiluokkaan. Yrityksille säädös tuo velvoitteen arvioida, mihin riskiluokkaan niiden käyttämät tekoälyratkaisut kuuluvat, ja toteuttaa vaaditut toimenpiteet riskien minimoimiseksi.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi läpinäkyvyysvaatimusten täyttämistä, tietoturvan varmistamista tai eettisten arviointiprosessien rakentamista.

1. Kielletyt käytöt

Kiellettyihin sovelluksiin kuuluvat tekoälyratkaisut, jotka ovat perustavanlaatuisesti ristiriidassa EU:n arvojen kanssa, kuten:

  • Sovellukset, jotka hyödyntävät psykologista manipulointia, kuten tekoälyyn pohjautuvat järjestelmät, jotka pakottavat käyttäjät tekemään valintoja heidän omaa etuaan vastaan.
  • Biometrisiin tietoihin perustuvat massavalvontajärjestelmät, jotka loukkaavat yksityisyyden suojaa, kuten automaattiset kasvontunnistusjärjestelmät julkisissa tiloissa ilman käyttäjien suostumusta.

2. Korkean riskin sovellukset

Korkean riskin sovellukset liittyvät kriittisiin toimintoihin tai arkaluontoisen tiedon käsittelyyn, kuten:

  • Terveydenhuollon tekoäly: Diagnostiikkaa tukeva tekoäly voi auttaa tunnistamaan sairauksia, mutta väärä analyysi voi johtaa hoitovirheisiin tai potilastietojen leviämiseen.
  • Koulutus: AI-pohjaiset arviointityökalut voivat vaikuttaa opiskelijan arviointiin ja tulevaisuuteen. Esimerkiksi virheelliset algoritmit voivat suosia tai syrjiä tiettyjä ryhmiä.
  • Rekrytointi: Rekrytoinnissa väärin koulutetut järjestelmät voivat johtaa epäreiluuteen, kuten syrjivään päätöksentekoon. Tällaisissa järjestelmissä myös arkaluontoisten henkilötietojen vuotaminen on merkittävä riski.

3. Rajoitetun riskin sovellukset

Rajoitetun riskin sovelluksiin liittyy erityisiä läpinäkyvyysvaatimuksia, kuten:

  • Chatbotit: Yritysten verkkosivuilla käytettävät chatbotit, jotka kommunikoivat asiakkaiden kanssa. Käyttäjiä tulee informoida selkeästi siitä, että he keskustelevat tekoälyn kanssa, eivätkä esimerkiksi oikean henkilön kanssa.
  • Markkinoinnin optimointityökalut: Tekoälypohjaisten kampanjatyökalujen kanssa on tärkeää varmistaa, että käytetyissä työkaluissa on sisäänrakennettuja tietoturvaominaisuuksia, kuten automaattinen anonymisointi tai pseudonymisointi. Tämä ei ainoastaan vähennä riskejä, vaan myös lisää asiakkaiden luottamusta ja varmistaa säädösten noudattamisen.

4. Vähäriskiset sovellukset

Vähäriskiset sovellukset ovat tekoälyjärjestelmiä, joiden käyttö ei edellytä erityisiä rajoituksia, kuten:

  • Sisällöntuotannon työkalut: Yritykset voivat hyödyntää tekoälyä esimerkiksi blogitekstien, sosiaalisen median julkaisujen ja visuaalisen materiaalin luonnissa.
  • Urheilusuorituksia koskeva analyysi: Urheiluseurat voivat käyttää AI:ta analysoimaan pelaajien suorituksia ja suunnittelemaan harjoituksia ja pelitaktiikoita, mikä voi tehostaa ja parantaa toimintaa ilman merkittäviä riskejä.

Tekoäly mahdollistaa kilpailuedun, myös Suomessa

Tekoäly luo kilpailuetua monin tavoin:

  • Tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen: Toistuvien tehtävien automatisointi, jolloin ihmistyöntekijät voivat keskittyä arvokkaampiin toimintoihin. Tämä voi johtaa merkittäviin tehokkuuden ja tuottavuuden parannuksiin.
  • Parempi päätöksenteko: Laajojen tietokokonaisuuksien analysointi, sekä sellaisten mallien ja suuntausten tunnistaminen, joita ihminen ei pystyisi havaitsemaan. Näin yritykset voivat tehdä paremmin perusteltuja päätöksiä.
  • Henkilökohtaiset asiakaskokemukset: Tuotteiden, palveluiden ja markkinointiviestien personointi, joka auttaa luomaan houkuttelevampia ja tyydyttävämpiä asiakaskokemuksia.
  • Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen: Tuote- ja palvelukehityksen vieminen sellaiselle tasolle, joka ei olisi mahdollista ilman tekoälyä. Tämä voi avata uusia markkinoita ja tulovirtoja.

Louhi suomalaisena pk-yrityksenä on lähtenyt hyödyntämään tekoälyä ensivaiheessa sen mahdollistaman tuottavuuden ja tehokkuuden saralla.

Google Workspace-palveluita käyttävänä organisaationa on Googlen AI-työkalu Gemini nykyisin kiinteä osa lisenssiä ja aktiivisesti työntekijöiden käytössä toimistosovelluksissa.

Geminin avulla esimerkiksi yhteenvetojen ja analyysien, tiedonhaun ja sisällöntuotannon prosessit ovat vauhdittuneet.

Louhelle on tärkeää, että Gemini mahdollistaa yrityksen luottamuksellisen tiedon käsittelyn tietoturvallisessa ympäristössä.

Jatkuvasti kehittyvä Gemini tarjoaa myös haluttuun osaamiseen erikoistuneita “Gemsejä” avuksi vaikkapa innovointiin ja koodaamiseen, tai palveluita auttamaan ymmärtämään laajoja tietomääriä koosteiden ja muun analysoinnin keinoin.

Paraikaa Louhella opetetaan tekoälyä myös automatisoimaan dokumenttien tietoturvaluokittelua.

Microsoftin ekosysteemiä käyttäville yrityksille tekoäly Copilotin pitkälti samat ominaisuudet ovat niinikään käden ulottuvilla hyödynnettäväksi.

Louhella on myös omassa käytössä, sekä tarjoamiensa Webhosting-palveluiden ominaisuuksissa, tekoälyä hyödyntäviä kotisivujen ja mainonnan optimoinnin välineitä.

Suomen vahvuudet AI:n haltuunotossa

Suomalaisten yritysten kilpailuetua tekoälyn käytössä edistävät seuraavat keskeiset asiat:

  • Hyvä koulutus ja osaaminen: Suomessa on korkea koulutustaso ja paljon osaavia ihmisiä, jotka ymmärtävät tekoälyn mahdollisuudet. Tämä luo hyvän pohjan AI:n soveltamiselle eri aloilla.
  • Vahva teknologiainfrastruktuuri: Suomessa on kattava ja moderni verkko- ja teknologiainfrastruktuuri, mikä mahdollistaa tekoälyn nopean ja tehokkaan käyttöönoton.
  • Datan saatavuus: Suomessa on paljon laadukasta dataa, jota voidaan hyödyntää tekoälyn kouluttamiseen ja kehittämiseen.
  • Innovatiivinen ympäristö: Suomessa on aktiivinen startup-kenttä ja paljon innovatiivisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita AI:n hyödyntämisestä.
  • Julkisen sektorin tuki: Suomen valtio ja EU tukevat aktiivisesti tekoälyn tutkimusta ja kehitystä – tarjoten tekoälyä tukevien super- ja kvanttitietokoneiden resursseja myös yksityissektorille – mikä luo positiivisen ilmapiirin alan kasvulle.
  • Eettiset arvot: Suomessa arvostetaan eettisiä arvoja ja vastuullisuutta, mikä on tärkeää AI:n kehittämisessä ja käytössä.

Näiden tekijöiden ansiosta suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet lähteä nopeasti liikkeelle hyödyntämään tekoälyä.

Kilpailuetu ei tule kuitenkaan ilmaiseksi, vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä ja investointeja tekoälyyn. Yritysten onkin rohkeasti ja aktiivisesti pidettävä kehityksen pyörät liikkeellä tarvittavan osaamisen ja teknisen valmiuden varmistamisen, kuten myös tavoiteltavan toiminnan muutoksen läpiviennin suhteen. Meidän yksilöiden aktiivisuutta unohtamatta.

Tekoäly tehostaa merkittävästi tuottavuutta ja kehotankin jokaista käyttämään sitä omakohtaisesti joka päivä, jotta osaaminen sen tiimoilta kasvaa yritysten sisällä. Voidaan jopa sanoa, että on vastuutonta olla käyttämättä tekoälyä, koska vain siten voimme itse kukin turvata kilpailukykymme säilymisen – muutos on sen verran raju, muistuttaa Mika Paavola.

Tämänkin artikkelin olemme kirjoittaneet yhteistyössä Gemini tekoälyn kanssa.